Energiantuotanto
Tuotamme sähköä ja lämpöä Lahdessa Kymijärven voimalaitoksilla. Käytämme lämmöntuotannossa myös jakeluverkon alueella sijaitsevia pienlämpölaitoksia vara- ja huippulaitoksina esimerkiksi kulutushuippujen tasaamiseen.
Lämpöä ja sähköä uusiutuvista ja kierrätyspolttoaineista
Suosimme tuotannossamme uusiutuvia ja kierrätyspolttoaineita, kuten saha- ja puuteollisuuden sivuvirtoina syntyvää biopolttoainetta. Pienlaitoksilla käytämme bio- ja maakaasua. Otamme myös hukkalämpöä talteen, esimerkiksi jäteveden puhdistusprosessista.
EPV Energia Oy:n ja Suomen Hyötytuuli Oy:n osakkaina saamme heidän tuotannostaan omistusosuuttamme vastaavan määrän tuulivoimalla, ydinvoimalla sekä vesivoimalla tuotettua sähköä.
Teollisuusasiakkaille tuotamme esimerkiksi heidän tarpeisiinsa räätälöidyissä tuotantolaitoksissa prosessihöyryä.
Kymijärvi II -kaasutusvoimalaitos
Maailman ensimmäinen pelkästään kierrätyspolttoaineita hyödyntävä Kymijärvi II -voimalaitos on valmistunut vuonna 2012. Kaasutusvoimalaitos tuottaa sähköä ja kaukolämpöä yhdistetyssä prosessissa vastapaineperiaatteella.
Laitoksen kokonaisprosessiin kuuluvat kierrätyspolttoaineen vastaanotto- ja varastosiilot, kaksi kaasutin- ja tuotekaasupuhdistuslinjaa, kaasukattila, höyryturbiini, savukaasupuhdistuslaitteisto sekä savupiippu. Voimalaitoksen polttoaine koostuu materiaalikierrätykseen kelpaamattomista, mutta hyvin palavista jätteistä eli muovista, paperista, pahvista ja puusta.
Laitoksen polttoaineteho on 160 megawattia, josta sähköteho on noin 50 megawattia ja kaukolämpöteho noin 90 megawattia. Voimalaitos tuottaa noin puolet toimittamastamme sähkö- ja kaukolämpöenergiasta.
Kymijärvi III -biolämpölaitos
Vuonna 2019 valmistuneella Kymijärvi III -biolaitoksella korvasimme 1970-luvulla käyttöönotetun kivihiililaitoksen (Kymijärvi I). Lämpölaitos vähensi fossiilisia hiilidioksidipäästöjä 600 000 tonnia vuodessa.
Kymijärvi III huolehtii Lahden seudun lämmityksestä yhdessä Kymijärvi II -laitoksen kanssa. Biolaitoksen kaukolämpöteho on noin 190 megawattia, ja sen pääpolttoaine on biomassa. Kestävän kehityksen mukainen puupolttoaine on muun muassa metsätähdehaketta sekä sahojen sivutuotteita, mutta joukossa voi olla myös tällä hetkellä järeämpää korkeamman jalostuksen tarkoitukseen kelpaamatonta puuaineista. Tämä on ollut tilanne geopoliittisen ympäristön muututtua. Polttoainetta kuluu kylmimpänä aikana noin 55 rekkakuormaa päivässä.
Laitoksen kiertoleijukattila mahdollistaa tarvittaessa muidenkin kiinteiden polttoaineiden käytön. Lämmöntuotannon hyötysuhde on Kymijärvi III:ssa maksimoitu tehokkaalla lämmöntalteenottolaitoksella. Syntyvät lauhteet puhdistetaan, ja lentotuhkat kierrätetään soveltuvin osin uusiokäyttöön.
Ainutlaatuinen lauhdevesien puhdistus
Toimiakseen voimalaitos tarvitsee vettä. Kehitimme Kymijärvi III -lämpölaitokseen yhdessä laitoksen teknologiatoimittajiemme kanssa uudentyyppisen prosessin lauhdevesien puhdistukseen. Järjestelmä tekee laitoksesta lähes omavaraisen vedenkulutuksen suhteen. Raakavettä laitos tarvitsee ainoastaan jäähdytykseen. Prosessivesi saadaan polttoaineen eli biomassan sisältämästä kosteudesta. Lauhdevettä kierrätetään prosessissa, joten ylimääräistä lauhdevettä syntyy hyvin vähän. Vesijärveen vesi lasketaan juomavettä puhtaampana.
Lahti Energian kehittämä lauhteiden puhdistusprosessi on Suomessa ainutlaatuinen. Prosessi on valittu yhdeksi työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) energiakärkihankkeeksi, ja se sai TEMin kärkihanketukea.
Kymijärvi IV
Maaliskuussa 2023 teimme investointipäätöksen 60 megawatin sähkökattilasta. Sähkökattilainvestoinnilla vahvistamme Lahden seudun huoltovarmuutta ja monipuolistamme päästötöntä lämmöntuotantoa. Sähkökattilaa tullaan käyttämään ympäri vuoden tarpeen mukaan. Sijoitamme sähkökattilan apulaitteineen vanhan, käytöstä poistetun Kymijärvi I -voimalaitoksen kaasuttimen rakennukseen. Vanha, vuonna 1998 käyttöönotettu kaasutin on purettu pois.
Sähkökattilalla lämpöenergia tuotetaan suoraan sähkön avulla. Lämmöntuotantojärjestelmä rakennetaan omaksi itsenäiseksi tuotantoyksikökseen. Sähkökattilan sisältämän kattilaveden vaihtotarve tulee olemaan hyvin vähäinen, eikä yksikön käyttö aiheuta päästöjä ilmaan tai ympäristöön. Kymijärvi IV -lämmöntuotantoyksikön arvioitu käyttöönotto on vuoden 2024 loppuun mennessä.
Ali-Juhakkalan lämpöpumppulaitos
Teollisen kokoluokan lämpöpumppulaitos on otettu tuotanto käyttöön Lahti Aquan Ali-Juhakkalan jäteveden puhdistamolla vuonna 2023. Lämpöpumppulaitoksen ideana on jäteveden hukkalämmön hyödyntäminen Lahden kaukolämpöverkkoon ja Lahti Aquan jätevesipuhdistamon tarpeisiin. Ali-Juhakkalan lämpöpumppulaitoksen lämpöteho on viisi megawattia ja vuosittain jätevedestä pystytään keräämään talteen noin 17 gigawattituntia lämpöä. Lämmön määrä vastaa 1 000 omakotitalon vuotuista energiantarvetta.
Laitos koostuu seitsemästä lämpöpumppuyksiköstä, joissa veden lämpötilaa nostetaan vaiheittain. Lämpöpumppulaitos sijaitsee lähellä puhdistetun jäteveden olemassa olevaa purkuputkea. Jätevesi pumpataan uutta jätevesilinjaa pitkin jätevesialtaasta jätevesilämmönsiirtimille. Lämmönsiirtimien avulla jäteveden energia saadaan siirrettyä lämpöpumpun keruupiriin ja jäähtynyt jätevesi palautetaan Porvoonjokeen. Lämpöpumppulaitoksen tuottama energia voidaan syöttää sellaisenaan uuteen kaukolämpölinjaan.
Hartwallin Lahden biokaasulaitos – kiertotaloudella energiaa ja lannoitetta
Hartwallin biokaasulaitos on otettu käyttöön kesällä 2023. Lahti Energian ja Hartwallin yhteistyössä rakentama biokaasulaitos mahdollistaa panimon hiilineutraalin tuotannon.
Oluen panemisesta ylijäävä mäski ajetaan laitoksen kolmeen reaktoriin. Biokaasua reaktoreissa voi olla yhteensä 6 400 m3. Laitoksen vuotuisella tuotannolla lämmittäisi 600–700 omakotitaloa.
Biokaasulaitoksen läpi ajettu puhdistettu biokaasu kulkee Lahti Energian kattiloille, joissa siitä tehdään energiaa höyrynä Hartwallin tuotannossa käytettäväksi. Prosessista muodostuva rejekti, eli ravinteita sisältävä kierrätyslannoite, palautetaan paikallisen tilan ohrapellolle lannoittamaan tulevia mallasohrasatoja. Biokaasulaitoksen koko ravinnepitoinen ylijäämäaines (rejekti) hyödynnetään ja ravinteet tekevät täyden kierroksen pellolta pellolle. Ensimmäiset lannoitekuormat ajoimme tilan pelloille vuoden 2023 syksyllä.
Lue lisää polton bioperäisistä Co2-päästöistä Tilastokeskuksen verkkosivuilta.